tiistai 19. heinäkuuta 2016

Lihava, so what?

Taas oli sosiaalisessa mediassa juttu, kuinka (muistaakseni) jenkeissä joku idiootti oli kuntosalin suihkutiloissa kuvannut toista ihmistä ja jakanut sen someen. Ei siinä, mutta tempaus ei ollut mitenkään positiivisin mielin. Tämä "fitnesstypykkä" oli kuvan lisännyt ikäänkuin julkisesti haukkuakseen tätä suihkussa kävijää, koska ei tämän mielestä sopinut normimuottiin. Siis mitä vittua nyt taas?

Joskus jaoin vastaavan tapahtuneen jutun myös omalla faceseinälläni. En muista tarkkaan, mutta kys. juttu tapahtui vieläpä suomessa ja uimahallissa. Siis en voi käsittää. Miksi joku jaksaa nähdä vaivaa siitä, miltä joku näyttää, minkä kokoinen/värinen/pitunen tai muuta on. Kelle se mitään kuuluu?

Toisekseen kuten jo mainitsinkin, että esim. nämä kaksi tapausta on tapahtunut kuntosalilla ja uimahallissa. Paikoissa, joissa on tarkoituksena tavalla tai toisella pitää itsestään huolta. Ihan vihoviimeinen paikka alkaa "ruotimaan" kenenkään ulkommuotoa.

Mä oon edelleen aika fättis, mutta kun olin reilusti isompi ja astuin ekaa kertaa kuntosalin ovesta sisään niin sain katseita. Ne ei olleet ihailevia eikä imartelevia. Ei sillä, että sellaisia olisin lähtenyt hakemaankaan, mutta näiden asioiden tiimoilta se nyt muistui mieleen. Muistan niitäkin juttuja, kuinka ne viimisenpäälle laitetut cosmopolitanien lukijat välillä naurehdellen katsoi mun suuntaani oman reeninsä ohella. Kohteliaasti vaan hymyilin takaisin. Mulla kun edes hiukan on opetettu tapoja. (joskus jopa niitä noudatan ;) )Tässäkohtaa tosin olin valmis jo unohtamaan kaikki äitini opettamat käytöstavat..No, vedin jokatapauksessa treenin loppuun ja lähdin hyvin mielin kotiin. En enää juurikaan enää edes muistellut aikaisempaa "välikohtausta" vaan olin hyvillä mielin hyvin menneestä treenistä.

Tuli seuraava treenikerta. Menin kuntopyörään vetämään intervallia ekaa kertaa elämässäni. Jos tämmösen 167cm ihmisen elopaino on 140kiloa, niin hieltä ei säästy, eikä kuntosalilla kuulukaan. En muista missä kohtaa suoritettani oli, kun kuulin supinaa takana olevilta juoksumatoilta. Käännyin katsomaan ja taas oli viimisenpäälle laitetut "tsiksit" asialla. En kyllä tiedä/muista, oliko ne nää samat henkilöt kun edellisellä kerralla. Vedin kuitenkin intervallini loppuun ja menin tekemään vielä muuta treeniä. Treenin loputtua "Tsiksit" olivat edelleen juoksumatolla. Tai oikeastaan seisoskelivat siinä vierellä ja selailivat älyluurejaan. Menin pukkariin ja toivotin näille neideille hyvää loppureeniä. Pari kertaa kyllä kun huomasin olevani joillekin vähän nemmänkin jonkin sortin nähtävyys, niin kysyin, että onkohan treenissäni kenties jotain vikaa? Joskus saatoin heittää jotain sarkasmistakin muutaman voimasanan kera ja kyllä se kyräily aina siihen viimeistään päättyi.

Tätä samaa jatkui aina sillointällöin ja tähän voin kertoa pienen salaisuuden; Mä huomasin nämä jutut _JOKA_ kerta, vaikken edes kovin kiinnostuneena ympärilleni seuraillut. Ajatelkaapa niitä, kenellä on oikeasti muutenkin todella suuri kynnys mennä sinne salille....Aivan.

Yleensä en niin kovin itseäni kehu, mutta tän asian suhteen toteen vain, et onneks mä ne tuli salille varaamaan laitteita, vaikkei niissä juurikaan mitään tehneet. Mutta silti olin se nolo, koska olin läski ja salilla. Niimpä niin...









Mutta sehän on selviö; Mikäli poikkeat vähänkin massasta, niin sua saa nauraa? Voin tähän kohtaan sanoa, että ei. Vain täysi-idiootit toimivat näin. Mun treenaamisiani se ei koskaan haitannut, mutta on ihmisiä, joille se salille tai uimaan meneminen on juurikin näiden asioiden takia ylitsepääsemätöntä. Sitten kun se päivä koittaa ja sinne salille/uimaan kuitenkin mennään, niin kyseinen kaveri pahimmassa tapauksessa nauretaan ulos. Miksi? Miksi ihmiset on niin käsittämättömän tyhmiä, että haluaa toiselle paskan fiiliksen? Varmaan kohottaakseen omaa olematonta itsetuntoaan. Miksei mielummin toivota hyvää treeniä ja anna toisen olla? Huoh.

Aikaa kului hieman eteenpäin. Lähes kaikki ne "hiljaa kuiskuttelijat" ja naureskelijat joko vaihtoivat salia tai lopetti salilla käymisen. Minä, läski ja nolo, jatkoin salilla käymistä.

Vaikka mua ei suuremmin ikinä haitannut nää "viisaat" yksilöt, ni montaa muuta ne oikeasti haittaa. Kaikki aloittaa jostain ja kuten mä, aloitin sadastaneljästäkymmenestä kilosta. Antakaa ihmisten olla rauhassa ja jos on jotain sanottavaa, niin menkää vaikka vaan sanoo "moi". Sen sijaan, että naureskellaan, kuinka joku tekee jonkun liikkeen vääriin, voi mennä kysymään tarviiko tämä apua.

Mutta niinhän se menee, että läski on aina läski. Läski ei sais laihtua, koska eihän se sitten enää oo se sama läski. Ihmiset tietämättäänkin lokeroidaan tiettyihin lokeroihin ja auta armias kun et siihen samaiseen lokeroon enää sovi....Tästäkin mulle tuli yks juttu mieleen, jonka oon aiemminkin tänne blogiin kertonut. Kun mä aikoinaan painoa pudotin, niin joo, kyllähän ihmiset sen huomasi. Kaiken huippu oli se, kun ne jotkut ihmiset, joita oot nähnyt epätasaisen tasaisen väliajoin eivät asiaa kommentoi millään tavalla, vaikka katseesta huomaa, kuinka järkyttyneitä ne on, kun  läski ei olekaan enää niin läski. Mutta....Kuten munkin tapauksessani, paino nousi hieman ( n.6kg) takaisin. Se on kuitenkin pieni prosentti siitä, kuinka paljon sitä lähti ja asia ei mua häirinnyt eikä häiritse vieläkään. Kuitenkin nämä ihmiset, jotka eivät vain kykene kymmenieen kilojen painonPUDOTUKSESTA kommentoimaan, kommentoivat oitis, kun on tapahtunut muutaman kilon painonNOUSU. :D Ja ei, mulle on aivan sama huomaako sen joku, mutta se tyyli ilmaista asia ärsyttää mua. Ja jollekin mulle se olisi voinut olla iso pala. Onneksi se olin mä, joka tuon "ootkos lihonnut vähän takasin"- sain. Koska ei kylmi, ei millään tavalla. Ainoo mikä mua tässä ruhossa kylmii, on toi etureppu. Ja se on siinä niin kauan kunnes se leikataan, ihan sama mitä mä painan. Jotenkin kuvitellaan, että kaikki ylipainoiset ihmiset eivät olisi tyytyväisiä itseensä. Tai ei mukamas saisi olla. Täyttä paskaa.  Kukin saa olla juuri sellainen ulkomuodoltaan kun haluaa. On sitten pitkä, lyhyt, hoikka tai ylipainoinen. Se miltä joku näyttää, ei pitäisi määrittää yhtään mitään.

n.140kg.

n.95kg

n. +100kg



Mun ns. tavoitepaino on 90-95kilon kulmilla. Kuitenkaan tää sadankilon elopainokaan ei tunnu pahalta ja tää on mulla se, mihin se paino tuppaa "hakeutumaan" ilman mitään ruokailujen kyttäämistä. Mulla ei siis ole tarkoituksenakaan pudottaa painoa enään kovin paljoa, joten kaikille heittereille; Mä tulen aina olemaan tämmönen ihanan pumpsea ;)




6 kommenttia: